fbpx

Missä on pöytäkirja?

Kolme viikkoa sitten järjestetty Iidenin vuosikokous on kirvoittanut jo muutamia kirjoituksia. Itse ajattelin aluksi että olkoon, mutta tänä aamuna aiheesta oli tekstiä myös Iisalmen Sanomissa. Aikaisemmin julkisuuteen tullut valitus/oikaisuvaatimus sekä tänäinen Kari Angerian kirjoitus ovat kuitenkin pikkuisen vajaita selostuksia. Siksi tulin siihen tulokseen, että kirjoitan itsekin, mitä kokouksessa tapahtui.

Ensinnäkin, missä on pöytäkirja? Mikä ja mitkä ovat ne kokouksen päätökset, josta valitetaan? Miten se asia kokouksessa hoidettiin, kun väitetään sen menneen väärin? Kai se pöytäkirjasta selviää. Olen pyytänyt kokouksessa sihteerinä toimineelta Iidenin toiminnanjohtaja/tapahtumatuottajaja/kehittämispäälliköltä pöytäkirjaa, mutta en ole sitä saanut. Minun pitäisi pöytäkirja saada allekirjoitettavaksi, sillä olin kokouksen puheenjohtaja.

Kyse on vaalitavasta, jolla yhdituksen uusi puheenjohtaja valittiin. Kokouksessa tehtiin esitys, että äänestys voidaan suorittaa kuten ennenkin. Yhdistyksen istuva puheenjohtaja perusteli, että sääntöjen vaatima äänestystapa on hankala ja monimutkainen. Siksi on ollut tapana aikaisempinakin vuosina, että jokaisella on yksi ääni.

Sääntöjen mukaan jokaisella kokousedustajalla on ääniä yhtä monta kuin jäsenmaksussa euroja. Pienillä yrityksillä 90, isoimmilla koosta riippuen jopa 960 ja julkisyhteisöillä 500 ääntä. Paitsi että ei olekaan. Sääntöihin on kirjattu leikkuri, jonka mukaan yhdellä jäsenellä voi olla enintään 1/10 kokouksen äänistä. Jos siis kokouksessa on kymmenen osallistujaa ja muut pieniä jäsenyrityksiä, enimmäismäärä on 90 ääntä. Siis sama kuin pienellä.

Kyseenalaisessa kokouksessa todettiin äänioikeutettujen määräksi 22. Äänioikeutettujen määrää muutettiin kokouksen aikana kaksi kertaa, kun muutamat jäsenet tulivat myöhässä. Viimeisen kerran äänioikeutettujen  määrä tarkistettiin juuri ennen äänestystä, jolloin todettiin, että kahdella ei ollut äänioikeutta.

En jaksa muistaa enkä ehkä tiedäkään kaikkien äänimäärää, mutta arvelisin, että suurempia jäsenyrityksiä oli paikalla puolenkymmentä. Kun tuon kaavan laskee läpi, yhdelle isolle jäsenelle tulee leikkurin jälkeen ehkäpä 230 ääntä, pienemmille edelleen 90 ja joillekin jotain siltä väliltä.

Oman kirjoituspöytä-äänestyksen jälkeen äänet olisivat jakautuneet niin, että ensimmäiselle 1180 ääntä, toiselle 770 ja kolmannelle 590 ääntä. Näin ollen äänestyksen tulos ei olisi muuttunut.

Kokouksessa jokaisella oli yksi ääni, riippumatta yrityksen koosta. Näin äänestettiin siksi, että sitä ehdotettiin. Kokouksen puheenjohtajana kysyin kokousväeltä ainakin kolme kertaa, että kelpaako esitetty äänestystapa kaikille. Kukaan ei vastustanut.

Kysyin vielä uudestaan, että vaikka säännöissä lukee muuta, onko silti kaikkien mielestä ok, että äänestetään toisin. Edelleenkään kukaan ei vastustanut.

Kokouksessa esitettiin myös, että äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Kun tätä esitettiin, puheenjohtajana kysyin taas kokousväeltä, käykö esitetty äänestystapa. Kukaan ei vastustanut.

Koska minut valittiin kokouksen puheenjohtajaksi yllättäen 14 sekunnin varoitusajalla, en kerennyt tutustua sääntöihin tarkemmin. Siksi kysyin jokaisessa asiankohdassa pohjustuksen yhdistyksen silloiselta puheenjohtajalta. Hän perusteli asian ja esitti menettelytapaa sillä perusteella, että niin on tehty ennenkin. Sen jälkeen kysyin kokousväeltä, käykö yhdistyksen puheenjohtajan esittämä menettely. Kukaan ei vastustanut.

Yhtäkään asiakohtaa tai menettelytapaa ei vastustettu. Hallituksen istuvat jäsenetkin tulivat lopulta uudelleen valituiksi, kun heitä hoksattiin esittää.

Seuraavalla viikolla tuli oikaisuvaatimus, jossa todettiin valintojen menneen väärin, äänestämistapa oli väärä, äänioikeuksia ei tarkistettu ja laskettu ja niin edelleen.

Oikaisuvaatimuksessa oli 18 allekirjoitusta, joista kahdeksan oli mukana kokouksessa. Siellä he eivät menettelyä vastustaneet, mutta jälkeenpäin kyllä.

Taisi tulla väyryset. Nukkuivat yön yli ja ilmoittivat, ettei valtakunnassa kaikki olekaan hyvin.

Angeria myönsi tänään kommenttikirjoituksessaan, etteivät äänestykset ole aikaisempinakaan vuosina menneet oikein. On oikein vaatia, että pitää mennä sääntöjen mukaan – olen itse samaa mieltä – mutta herää kysymys, miksi siitä tänä vuonna tehtiin oikaisuvaatimus? En tiedä vastausta.

Tietämättömyyteen on turha vedota, sillä vaatimuksen allekirjoittajien joukossa on kahdeksan viime vuonna hallituksessa istunutta jäsentä. Heidän pitäisi kyllä tuntea oman yhdistyksensä säännöt. Miksi he eivät siis jo kokouksessa vaatineet, että mentäisiin pykälien mukaan? Kokouksen puheenjohtajana olisin huolehtinut siitä, että näin olisi tapahtunut.

Mutta ei. Onko siis ainoa jäljelle jäävä selitys se, että hallitus vasta tuon kokouksen jälkeen opetteli omat sääntönsä, ja huomasi että väärin meni?

Jos tästä on kyse, on mahdollista, että kaikki yhdistyksen hallituksen tekemät päätökset ovat saattaneet syntyä virheellisesti.

Oli miten oli, Iidenin hallituksen toiminta asettuu tuon oikaisuvaatimuksen jälkeen aika outoon valoon. Kuten sekin, että toimintakertomuksessa on monia virheellisyyksiä. Nekin olisi syytä korjata.

Kuten Angeria kirjoittaa tänään: ”jos hallitus ja puheenjohtaja on väärin valittu, voisi kaikista päätöksistä halutessaan valittaa”. Kai tämä koskee myös aikaisempia vuosia, sillä ilmeisesti edellisvuosina valinnat on tehty väärin perustein.

Monipuolisesta ja yhdistystoiminnasta kunnostuneille tiedoksi ja muistutuksena: tänään klo 17 alkaen Iidenin uudessa vuosikokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja ja uusi hallitus. Ehkä.